Päivitetty viimeksi 31.1.2007

Takaisin sisällysluetteloon
IT Universitas nro 1 / 31. tammikuuta 2007

Laadunhallintaa LTY:lla ja Amerikan mantereella

Sari Damstén ja Annikka Nurkka

Laadunvarmistus, opetuksen kehittäminen, opiskelijapalaute, yliopisto-opettajien pedagoginen koulutus, henkilökohtainen opintosuunnitelma ...

Tässä muutama esimerkki asioista, jotka ovat olleet viime vuosina hyvin ajankohtaisia suomalaisissa yliopistoissa. Kaikki suomalaiset yliopistot ovat kehittäneet omaa laadunhallintajärjestelmäänsä, jossa kuvataan kaikki toiminnan laadunvarmistuksen kannalta keskeiset asiat. Laatujärjestelmän tehtävänä on kuvata organisaation toimintaa systemaattisesti ja läpinäkyvästi. Näin se tukee toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen laatujärjestelmät arvioidaan Suomessa Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta.

Opetuksen kehittämistyötä on LTY:ssa tehty joka puolella yliopistoa. Kehittämiskohteet ovat vaihdelleet riippuen siitä mitkä asiat kussakin yksikössä on nähty erityisen tärkeiksi. Esimerkiksi Kemiantekniikan osastolla on pohdittu paljon opettajien ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä, joka konkretisoituu ns. opetusraadin toimintana ja laatuseminaareina. Myös opiskelijapalautetta on kehitetty niin, että opiskelijan rooli oman oppimisensa kehittämisessä tulee painokkaammin huomion kohteeksi. Osasto on lisäksi järjestänyt jo usean vuoden ajan opetuksen sisältöihin keskittyviä tapaamisia teollisuuden edustajien kanssa. Keväällä valmistuu kemiantekniikan opiskelijoiden motivaatiota kartoittava tutkimus, joka on samalla pro gradu-työ Tampereen yliopistoon.

Tuotantotalouden osastolla on pitkään panostettu koulutuksen laatuun – onhan ko. osasto valittu kaksi kertaa valtakunnalliseksi koulutuksen laatuyksiköksi. Koko yliopistossa on käytössä opiskelijapalautejärjestelmä, ja opetushenkilökunnan pedagogisen pätevyyden kehittämiseen on panostettu järjestämällä jatkuvasti laajaa yliopistopedagogista koulutusta. Verkko-opetuksen kehittämisessä on opettajia tuettu intensiivisesti jo vuosien ajan, ja verkko-opetusta hyödynnetäänkin muodossa tai toisessa jo noin 300:lla LTY:n opintojaksolla. Opintojen ohjausta ja tuutoritoimintaa on myös kehitetty kaikissa yksiköissä.

Tutustumiskohteina laatu- ja arviointiasiat

Syyskuussa 2006 Oppimiskeskuksen vastaava suunnittelija Annikka Nurkka sekä kemiantekniikan osaston opintosuunnittelija Sari Damstén osallistuivat Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Eduta-instituutin järjestämälle opintomatkalle Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Opintomatkan teemana oli Quality Assurance in Higher Education in the United States and Canada. Matka oli 10. järjestetty opintomatka ja osallistujia oli 25 eri suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Tutustumiskohteina olivat tälläkin kertaa opetuksen ja koulutuksen laatu-ja arviointiasiat.

Yhdysvaltojen puolella vierailukohteet sijoittuivat Washingtonin ja New Jerseyn osavaltioihin ja mukana oli sekä yliopistoja (University of Washington, Seton Hall University), community collegeja (South Seattle Community College) että alueellisia akkreditointiyksikköjä (Northwest Commission on Colleges and Universities). Kandassa vierailu keskittyi Vacouverin alueelle, jossa vierailimme ensiksi The University of British Columbian opetuksen kehittämisyksikössä. Täällä osa suomalaisista osallistujista piti lyhyitä esitelmiä eri tiedekuntien edustajista koostuvalle kuulijakunnalle. Annikka Nurkka kertoi LTY:n koulutuksen laatujärjestelmän rakentamisen perusperiaatteista ja Sari Damstén esitteli kemiantekniikan osaston opetusraadin toimintaa. Toinen kohteemme Vamcouverissa oli British Columbia Institute of Technology.

Laadunvarmistuksella pitkät perinteet

Laadunvarmistuksella on Pohjois-Amerikassa pitkät perinteet ja se näkyy koulutusyksikköjen toiminnassa. Esimerkiksi Washingtonin yliopistossa opiskelijat ovat arvioineet kursseja jo vuodesta 1925 alkaen ja oppilaitoksia on akkreditoitu länsirannikon osavaltioissa jo 1890-luvulta lähtien. Arviointi ja toiminnan kehittäminen on vakiintunutta toimintaa ja siihen on käytettävissä myös paljon resursseja. Opiskelija on maksava asiakas, jolle tarjotaan mahdollisimman laadukkaita koulutuspalveluja – onhan opiskelu opiskelijalle suuri rahallinen investointi tulevaisuuteen. Opetuksen kehittämistoiminnassa tutkimuksellinen lähestymistapa on vahvistumassa: oman tieteenalan opetuksen ja oppimisen tutkimus on mukana perinteisen tieteenalan tutkimuksen ohella. Eri tieteenalojen ja pedagogiikan asiantuntijoiden verkostoituminen on tuonut opetuksen kehittämiseen uutta virtaa.

Yksi vaikuttavimmista vierailukohteista laadunvarmistusta ajatellen oli British Columbia Institute of Technology Vancouverissa. Lähtökohtana oppilaitoksessa on, että hyvinvoiva organisaatio on tehokas. Henkilöstön kehittämistoiminta on selkeästi kytketty palautejärjestelmään ja kehityskeskusteluihin. Kaiken kaikkiaan palautteen kerääminen niin opiskelijoilta kuin työtovereilta on äärimmäisen systemaattista ja hyvin aikataulutettua ja se perustuu otantamenetelmien käyttöön. Tällä tavoin voidaan vähentää kyselyväsymystä ja tuloksien pohjalta todellakin muodostui kokonaiskuva opetushenkilökunnan toiminnasta ja mahdollisista kehittämiskohteista. Kehittämisjärjestelmä on hyvin dokumentoitu ja yksinkertainen. Kuitenkin systeemin pyörittäminen vaatii hyviä resursseja toimiakseen kunnolla. Samassa oppilaitoksessa koulutusohjelmien tehokkuutta arvioidaan vuosittain, kun taas laajempi arviointi toteutetaan viiden vuoden välein.

Mitä tuliaisia suomalaiseen yliopistoon ”rapakon takaa” voisi tuoda? Listan kärkisijoille noussee hyvin systematisoitu ja resurssoitu arviointitoiminta sekä johdon voimakas sitoutuminen kehittämistoimintaan. Opetushenkilökunnan sekä muun henkilökunnan ammatilliselle kehittymistä painotetaan ja erilaisin arviointi- ja palautesysteemien avulla saadaan todella tukea henkilöstön kehittymiselle. Yleisesti ottaen laatutyön pitkäjänteisyys ja selkeä tavoitteellisuus tuntui olevan arkipäivää vierailukohteissamme.