|
         Päivitetty viimeksi 25.2.2008 |
Takaisin sisällysluetteloon Podcasting opetuskäytössäJari Mulstisilta, Tampereen teknillinen yliopisto
Mitä podcasting on?Bussimatkan aikana hän ottaa laukustaan korvakuulokkeet ja laittaa mp3-soittimensa päälle. Mutta tänään Leenan korviin ei soi hänen suosikkibändinsä, vaan viime viikon luento, jonka hän on päättänyt palauttaa mieleensä ennen tenttiä. Luennon hän on ladannut mp3-tiedostona kurssin verkkosivulta ja siirtänyt soittimeensa kuten minkä tahansa musiikkikappaleen. Onneksi luennoitsija on nauhoittanut luentonsa ja siirtänyt ne verkkoon – pari viikkoa sitten Leena ei päässyt ollenkaan kyseisen kurssin luennolle, koska hänen työvuoronsa hampurilaisravintolassa oli osunut juuri samaan aikaan kuin myöhäinen luento. Podcast-luento oli kuitenkin pitänyt hänet kiinni opiskelutahdissa, koska luento oli ollut ladattavissa verkkosivulta heti työvuoron jälkeen. Melkein jokaisella opiskelijalla on mukanaan jo jonkinlainen mediasoitin. Musiikin kuuntelun lisäksi niitä voidaan käyttää myös opiskelun apuvälineenä kuten edellisestä esimerkistä huomattiin. Podcasting on alunperin äänitiedostojen (eli ohjelmien) tilaamista ja julkaisemista verkossa. Podcasting-termeillä puhutaan kanavista, ohjelmista ja jaksoista. Ohjelma julkaistaan “kanavalla”, jonka käyttäjät voivat tilata asiakasohjelmallaan. Yksinkertaisimmillaan podcast-ohjelmat ovat www-sivulta manuaalisesti ladattavissa olevia äänitiedostoja, hienoimmillaan tilattavia kanavia, jonka jaksot latautuvat asiakasohjelmaan ja mediasoittimeen automaattisesti aina, kun uusia jaksoja on saatavilla. Teknisesti Podcasting perustuu RSS-syötteiden tilaamiseen ja vastaanottamiseen (RSS = Really Simple Syndication).
Vähän historiaaRSS-syöte on esimerkiksi sanomalehden tai blogin tuottama uutisten virta, jota asiakasohjelmat seuraavat ja näyttävät. 2000-luvun alussa tilattaviin tekstipohjaisiin RSS-syötteisiin lisättiin mahdollisuus upottaa mediatiedostoja. Mediatuen avulla toteutettiin ensimmäiset audioblogit. Vuonna 2005 Apple lisäsi podcast-tuen iTunes-ohjelmaan. iTunes-ohjelmassa oli mahdollista tilata podcast-kanava yksinkertaisesti antamalla kanavan RSS-syötteen osoite. Kanavalla olevat jaksot latautuivat sitten automaattisesti iTunes-ohjelmaan ja päivittyivät myös iPod-laitteeseen, kun sellainen tietokoneeseen yhdistettiin. Suomen ensimmäiset podcast-lähetykset alkoivat 2005, jolloin esimerkiksi joitakin Ylen radio-ohjelmia saattoi tilata verkosta. Kyseessä ei silti ole vain Applen tietokoneissa ja laitteissa toimiva teknologia. Podcast-ohjelmia voi katsoa ja tilata iTunes-ohjelmalla, joka on saatavissa ilmaiseksi sekä Mac OS että Windows-käyttöjärjestelmään. Muitakin podcast-sovelluksia löytyy verkosta (http://www.podcastingnews.com/topics/Podcast_Software.html). Lisäksi esimerkiksi Symbian-puhelimiin saa ladattua ilmaisen podcast-sovelluksen.
Pedagogiikkaa eli podcasting oppimisessa ja opiskelussaPodcasting-ohjelmien lähtökohtana on oppimateriaalin jakaminen opiskelijalle. Podcasting ei minusta korvaa mitään nykyistä opiskelutilannetta, mutta voi täydentää nykyisiä. Podcastingia voidaan ajatella myös etäopiskelun välineenä. Opiskelijahan voi kuunnella tai katsella tallennetta silloin kun se hänelle parhaiten sopii (vrt. ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu). Podcasting ei mahdollista vuorovaikutusta - kyseessä on kuitenkin tallenne. Toisaalta podcast mahdollistaa tallenteessa siirtymisen, pysäyttämisen, hidastamisen ja nopeuttamisen tai se voi olla jaettu osiin (enhanced podcasts). Podcast-lähetyksen mukana voidaan lähettää myös esimerkiksi pdf-asiakirjoja (luentomuistiinpanoja). Uudet videopodcastit sisältävät äänen lisäksi kuvaa. Se voi olla joko videokuvaa luennoijasta tai luennolla esitettyä kalvomateriaalia. Videopodcasteja voi katsoa esimerkiksi uusimmilla Applen videokuvaa toistavilla iPod-laitteilla sekä iTunes-ohjelmalla.
Podcasting maailmallaMaailmalla podcasting on saavuttanut suurta suosiota. Apple on toteuttanut iTunes Store –musiikkikauppaansa iTunes U –yliopiston, jonka kautta amerikkalaiset yliopistot voivat jakaa podcast-muotoista luentomateriaaliansa ilmaiseksi muille. Tarjonta on tutustumisen arvoista. Palvelussa on tällä hetkellä lähes 30 amerikkalaista yliopistoa, mm. Stanford, UC Berkeley ja MIT. Esimerkiksi Stanfordin yliopiston iTunes U –sivut ovat laajat ja sieltä löytyy paljon huippuluennoitsijoiden luentotallenteita käytettäväksi vaikka suomalaisella yliopistokurssilla ”vierailevana luennoitsijana”. MIT:n tarjonnasta löytyy yli tuhat jaksoa, UC Berkeleystä vieläkin enemmän. Kannattaa kuitenkin huomata, että tunnin mittaisen videoidun luennon latausaika USA:sta Suomeen omalle koneelle saattaa olla melko pitkä. Harmi kyllä Apple ei ole avannut iTunes U - konseptia vielä eurooppalaisille yliopistoille.
Kuvio 1. Stanfordin yliopiston iTunes –sivu, jossa näkyy tarjolla olevat podcast-lähetykset.
Podcastien tekemisestäPodcastien tekemisessä voidaan käyttää perinteisiä välineitä. Tärkeää on miettiä lopullisen tiedoston kokoa ja käyttötarkoitusta esimerkiksi videokoodekkia valittaessa. Jos video halutaan tehdä sellaisessa muodossa, että sitä voi katsoa iPod-laitteella, on koodekin valinnassa syytä noudattaa Applen ohjeistusta. Uusimmassa Mac OS X -käyttöjärjestelmän (Leopard) palvelinversiossa on mukana Podcast Producer –palvelinohjelmisto, joka mahdollistaa videopodcastien automaattisen tuottamisen luokkahuoneessa. Podcast Producer toimii siten, että luokkiin asennetaan videokamera ja sitä ohjaava tietokone, jonne luennoitsija kirjautuu luennon alussa. Luento tallennetaan luentotilan kameralla ja mikrofoneilla, tallenne siirretään palvelimelle ja muunnetaan siellä automaattisesti levitettäväksi eri päätelaitteille (Mac, PC, iPhone, iPod, Apple TV). Järjestelmää on testattu mm. Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa ja joissain Iso-Britannian yliopistoissa. Yksinkertaiset ohjeet videopodcastien tekemiseen Mac, Windows ja Linux-tietokoneilla löytyy verkosta (kts. oheinen linkkilista).
Kokemuksia TTY:ltäTampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö päätti toteuttaa kokeiluluonteisesti joitakin luentosarjoja podcastina keväällä 2007. Tavoitteena oli pohditaan valittujen kurssien luennoijien kanssa hyviä pedagogisia käytänteitä, jotta videoitavan kurssin sisältö toimisi myös editoituna podcastina. Lisäksi tavoitteena oli palvella erityisesti niitä opiskelijoita, jotka ovat opintojen ohella töissä. Ensimmäisellä luennolla oli mukana videokuvaaja luennoijan ja opiskelijoiden lisäksi. Videokuvaaja saatiin läheisen oppilaitoksen opiskelijasta, joka oli suorittamassa työssäoppimisjaksoaan TTY:llä. Opiskelijat kokivat videokuvaajan läsnäolon luennolla häiritseväksi ja luennolle ei syntynyt keskustelevaa ilmapiiriä. Kuvaajasta luentotilanteessa piti “päästä eroon”. Ratkaisuna päätettiin toteuttaa luennon jälkeen luentotiivistelmien kuvaaminen kuvaajan kanssa ilman opiskelijoita. Haasteena opettajalle oli se, että hänen piti tiivistää 2-3 tunnin luennon asiat 15-25 min kokonaisuudeksi. Toisaalta opettaja pystyi huomioimaan tiivistelmää laadittaessa luennolla tapahtuneen vuorovaikutuksen, esimerkiksi opiskelijoiden tekemät kysymykset tai vaikeaksi kokemat asiat. Videokuvaajan tehtäväksi jäi materiaalin leikkaaminen yhdessä luennoijan kanssa. Luentotiivistelmän kuvauksessa syntynyt materiaali oli helpompi editoida lopulliseen muotoonsa verrattuna kokonaisen luennon leikkaamiseen. Kuvakulmia voitiin rajoitetusti miettiä kuvaustilanteessa ja tarvittaessa ottaa otoksia uudelleen. Laatuvaatimuksena ei silti ollut ammattimainen käsikirjoitettu ja valaistu studiotilanne vaan ennemminkin autenttista luentotilannetta muistuttava kokemus. Luentotiivistelmän etuna koettiin myös se, että opiskelijoille syntyi lyhyempi tallenne (vähemmän tiedonsiirtoa), joka koettiin kuitenkin riittäväksi, kun käytettävissä oli myös luentokalvot eikä kurssi ollut tarkoitettu kokonaan etäopiskelukurssiksi. Kokeilun tuloksena syntyneet TTY:n rakenteisen tiedon luentotiivistelmät ovat katsottavissa verkosta, kts. oheinen linkkilista. Luennoitsijoiden kanssa sovittiin tekijänoikeuksista käyttämällä opetusministeriön yleistä sopimuspohjaa eikä lisäkorvauksia tehdystä työstä tässä kokeilussa maksettu. Opetusministeriön sopimusmallit löytyvät ministeriön verkkosivuilta (kts. oheinen linkkilista).
Opetusministeriön sopimusmallit:
|
 |
