nro 4/2003 |
E-maailma tekee Suomesta ja Koreasta naapurimaitaTapio Varis, Tampereen yliopisto Olin puhumassa Etelä-Koreassa maailman e-kauppaa käsitelleessä seminaarissa, jonka yhteydessä järjestettiin myös e-oppimisen konferenssi. E-oppimisen konferenssin sanottiin olleen ensimmäinen korealaisten järjestämä, mutta heidän osaamisensa on häkellyttävän korkeatasoista. Korealaiset olivat päätään minua lyhyempiä, mutta toisen pään verran nokkelampia pienien, uusien, värillisten ja ikonisia merkkejä käyttävien laitteiden hallinnassa. Tunsin kommunikaattorini kanssa jääneeni kehityksestä jälkeen. Sehän ei tietysti myöskään kytkeytynyt paikallisiin verkkoihin. Mutta korealaisilla kytkeytyi kaikki, ja ikonisten merkkien ylivoima foneettisten kirjainten maailmaan alkoi pelottavalla tavalla valjeta. Onneksi minulla oli varmuuden vuoksi valmiina roomalaisen retoriikan ja katolisen kirkon selittelytaidon puhevalmius, jolla todistelin suomalaiset ainakin kielensä puolesta oikeastaan aasialaisiksi, sillä indo-eurooppalaisiin kieliinhän suomi ei kuulu. Se saikin yleistä hyväksyntää ja jonkinlaista hyminää uralilais-altailaisuudesta ja suomalaisten läheisyydestä. Mutta Etelä-Korea on e-logistiikan, e-kaupan ja e-oppimisen maailmassa lähellä. Lyhin tie Koreasta Eurooppaan on trans-Siperan rautatien avulla Suomeen. Esimerkiksi Haminan satama on Euroopan itäisin satama, ja jo nyt ulkomaiset yritykset käyttävät toiminnassaan Suomen palveluja. Pysyykö Suomi kyydissä? Muistan kuinka Euroopan yhteiskunnallisten mullistusten jälkeen 1990-luvulla sanottiin, että Etelä-Korea antaa kehitysapua Unkarille. Nyt suomalaiset teollisuuden edustajat puhuvat vakavissaan siitä, kuinka suomalainen teollisuus ja tutkimus- ja kehittelytyö siirtyy vähitelleen Kiinaan ja muualle Aasiaan. Tietotekniikan ja e-oppimisen alueella korealaiset esittivät uhmakkaita lukuja: E-business on noin 12 % maan koko kaupankäynnistä ja trendi jatkuu. E-oppimisen markkinat kasvavat 33 % vuosittain mutta yrityksille räätälöidyt e-learningpaletit peräti 48 %. Maassa on jo 26 miljoonaa e-oppimispalvelujen käyttäjää - noin 60 % yli kuusivuotiaista asukkaista. Kuitenkin koko maailman markkinat kasvavat vielä huimemmin - peräti 68,8 % vuodessa. Kasvu tapahtuu kuitenkin eniten Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopassa. Euroopan Komissiossa pohditaan parhaillaan sitä miten digitaalisen lukutaidon käsitteet eroavat aikaisemmista medialukutaidon käsitteistä. Samoin pohditaan sitä miten digitaalista lukutaitoa pitäisi opettaa peruskouluissa. Suomi on ollut perinteisesti lukutaidon johtavia maita, ja meidän tulisi olla siinä joukossa myös digitaalisen lukutaidon asioissa. On turvattava näiden taitojen opetus opettajankoulutuksessa. Lisäksi olisi toiminnalle saatava työnantajien ja aikuisväestön tuki, jotta vaativissa tavoitteissa onnistuttaisiin. Näin on tehty aina ennenkin Vaikka näitä tavoitteita on helppo hyväksyä yhteiskuntapolitiikan tasolla, niiden soveltaminen kaupunkien, koulujen ja yritysten tasoilla on monimutkaista. Ihmiset ja instituutiot kaikkialla pyrkivät jatkamaan toimintaansa tehden asioita siten miten aina on tehty. Sosiologit puhuvat kulttuurisesta viiveestä. Globaalisen tietoon perustuvan talouden oloissa viive voi kuitenkin muodostua kohtalokkaaksi. Tiedämme, että jo nyt useimmissa työtehtävissä vaaditaan jonkinlaisia tietoteknisiä taitoja. Työpaikoista näyttää lisäksi tulevan lyhytikäisiä, ja työntekijät joutuvat elämänsä aikana hakeutumaan keskimäärin seitsemään eri työtehtävään. Itse työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia ja joustavia, ja osa-aikatyö lisääntyy. Mikäli työllisyyttä halutaan todella parantaa, pitäisi huomio kohdistaa erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä palvelualoihin. Euroopan ikääntyvän väestön elintason säilyttäminen edellyttää tuottavuuden ja koulutuksen parantamista. Vaikka monet yritykset kouluttavatkin työntekijöitään, on siellä annettu koulutus usein hyvin kapea-alaista. Kaupunkien ja julkisten viranomaisten vastuu perustaitojen ja osaamisen antamiseksi kaikille kansalaisille säilyy. Yhteistyöllä tuloksia Euroopassakin vahvistuu uusi filosofia julkisen ja yksityisen tahon yhteistyöstä. Onkin välttämätöntä edistää esimerkiksi media-alan yritysten ja kansalaisyhteisöjen sekä medioiden ja koulutusalan laitosten välistä yhteistyötä tarvittavien mediavalmiuksien ja mediakompetenssin kehittämiseksi. Julkisen vallan tukema koululaitos on kuitenkin osoittautunut Euroopan kehityksen vahvaksi perustaksi. Kun tunnemme oman identiteettimme ja meillä on vahva itseluottamus, pystymme paremmin kohtaamaan myös maailman muita kulttuureja, ja käymään niiden kanssa mielekästä vuoropuhelua. Kaikkien katseet ovat nyt kohdistuneet Kiinaan. Mutta myös Korea on yllättävän lähellä. E-maailmassa ja globalisaatiossa rajat ovat toisenlaisia kuin ennen, eikä ole haitaksi etsiä uralilais-altailaista kulttuuritaustaa suomalaiseen osaamiseenkaan.
Tapio Varis |