Päivitetty viimeksi 8.4.2004

Takaisin sisällysluetteloon
IT Universitas nro 5 / 16. huhtikuuta 2004

Vapaus ja vastuu

Tuomo Myllynen, päätoimittaja, Tampereen yliopisto

Internet on erinomainen väline kommunikoida ja jakaa tiedostoja maailmanlaajuisesti.
Käyttäjää eivät kustannuksetkaan kauhistuta. Verkkoyhteyksien siirtokapasiteettia lisätään
jatkuvasti ja yhteydenpito ja tiedonsaanti nopeutuvat. Verkon osalta kyse on vähän samasta
asiasta kuin työaseman levytilan koon kasvussa: kaikki mitä tarjotaan myös käytetään.
Onko kaikki käyttö tarpeellista tai hyväksyttävää?

Olisi mukava tietää miten suuri osuus internetliikenteessä kuvat, musiikki ja videot ovat kokonaisuudesta. Silmämääräinen verkkoliikenteen tilastointi kertoo kuitenkin sen, että yksi ainoa käyttäjä saattaa moninkertaistaa Kazaan, Morfeuksen ja muiden vastaavien ohjelmien käytöllä liikennemäärän, vaikka saman yhteyden päässä olisi useita kymmeniä jopa satoja muitakin käyttäjiä. Ongelmat alkavat siitä kun koko kapasiteetti on käytetty, ja se tapahtuu sitä nopeammin mitä useampi P2P (Peer to Peer) ohjelmien käyttäjä innostuu tiedostojen vaihdosta.

Moni videoita tai musiikkia itselleen kopioiva ei huomaakaan, että asentaessaan P2P ohjelmia hän samalla pystyttää palvelimen jakamaan tiedostoja ulospäin. Tätä tarkoittaa vertaisverkko eli jos sinä saat niin sinä myös jaat. Itselleen kopiointi ei ehkä täytä rikollisuuden mittaa, mutta tiedostojen jakaminen siirtyy jo rajan toiselle puolelle koska kyseessä ovat muiden kuin jakajan oikeudet.

Mitä yliopistojen verkoissa tapahtuu?

Yliopistojen verkoissa liikkuu varmasti paljon sellaistakin, mikä ei liity opiskeluun, opetukseen, tutkimukseen eikä hallintoon. Onko se oikein vai väärin -keskustelua ei herää ennen kuin siitä on haittaa käytölle ja toisille käyttäjille. Tällöin astuvat esiin yliopistojen käyttösäännöt, joissa haitan aiheuttaminen pääsääntöisesti kielletään. Jos kieltäminen ei korjaa tilannetta, niin sitten tarvitaan muita toimenpiteitä. Kaikki rajoitukset ovat ikäviä ja käyttäjät voivat kokea jopa oikeuksiaan loukattavan.

Verkon käytössä pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on kaikkien käyttäjien kesken jaettu palvelu, jossa palvelupyyntöön pyritään vastaamaan tasapuolisesti. Jokaisen käyttäjän oikeus on olettaa, että hänen tarpeensa on tärkeä ja aito. Onko se tärkeämpi kuin toisen tarve? Kysymystä voidaan jatkaa edelleen. Onko kyseessä tarve, joka yliopiston pitäisi tyydyttää? Sähköposti on käyttökelpoinen ja tarpeellinen, mutta kenen se palvelu oikeastaan pitäisi järjestää? Onko se kansalaisoikeus? Mitä sitten pitäisi ajatella puhelimesta, joka on varmasti tarpeellinen ja käyttökelpoinen, hankkisiko yliopisto liittymän meille kaikille?

Kun aikoinaan Napster aloitti tämän tiedostojen jakopalvelun musiikin osalta, niin siihen käytettiin keskuspalvelinta. Palvelimen sulkeminen pysäytti koko palvelun. Nykyiset ohjelmat eivät tarvitse mitään keskusta, vaan osapuolet kommunikoivat suoraan keskenään eikä yksittäisen käyttäjän koneen sulkeminen vaikuta kokonaisuuteen millään tavalla.

Esimerkki valvontatoimista Floridan yliopistossa

Floridan yliopistossa lähdettiin ratkomaan ongelmaa keräämällä tietoa reitittimistä, palomuureista ja kytkimistä suoraan. Liikenteen kuvasta pääteltiin, mitä oli tekeillä (Icarus - Integrated Computer Application for Recognizing User Services). Kun liikennöinti näytti tiedostojenjakoon liittyvältä, etsittiin portit ja osoitteet ja päädyttiin käyttäjän työasemaan. Käyttäjän kuvaruutuun ponnahti ikkuna, jossa sanottiin, että työasemalta tapahtuu sopimuksenvastaista liikennöintiä ja verkon käyttö rajoitetaan vain yliopiston sisäverkkoon. Käyttäjältä vaadittiin paluuta sääntöjen piiriin, ja jos siihen alistui, verkko avattiin ulkomaailmaankin. Toisella kerralla samaan syyllistynyt käyttäjä joutui odottamaan pitempään verkon avautumista ja kolmannella kerralla siirryttiin rankaisutoimenpiteisiin. (*)

Kuulostaako Ison Veljen valvonnalta? Verkkopuuhailussa kannattaa noudattaa sovittuja sääntöjä, muutoin lento keskeytyy kun siivet palavat kuten Ikarokselta.

(*) David Joachim (2004). On Location: Policy Enforcement: University of Florida Gainesville. Julkaistu Network Computing -lehdessä Feb 19 2004. Saatavissa verkosta osoitteesta www.nwc.com/locotor, artikkelin tunnus 1503f1.