|
          Päivitetty viimeksi 16.4.2004 |
Takaisin sisällysluetteloon Suomen virtuaaliyliopiston strategiatyö käynnistyiTotti Tuhkanen, kehittämispäällikkö, SVY:n kehittämisyksikkö
Tämä laaja rajaus tehtiin yliopistojen ohjaavien lausuntojen pohjalta vuosina 2001-2002. SVY:n tehtäväksi muodostui tarjota tukea omistajiensa kaikelle virtuaaliyliopistotoiminnalle riippumatta siitä, miten antagonistisista aineksista se yksikkötasolla saattoi rakentua. SVY-palvelut kuitenkin rajattiin "konsortion jäsenten yhteistoimin tuottamiksi, SVY:n piirissä laajasti käytettävissä oleviksi ohjaus- ja tietopalveluiksi". Selvää on, ettei näin yleisluontoinen strategia tarjonnut kovin jämerää selkänojaa enempää SVY:n kehittämisyksikölle kuin SVY-verkostoillekaan. Pientenkin ohjauspalveluiden tuottaminen on edellyttänyt raskasta "aina, kaikkialla, kaikkien kanssa" -toimintamallia tuotoksen legitimoimiseksi. Strategia ei ole kertonut, millä logiikalla valtakunnallisen tason yhteisille kehittämiskohteille ja prosesseille sovitaan omistajuus ja ylläpitovastuu, tai mitä yksiselitteisiä oikeuksia, velvoitteita ja etuja SVY-konsortion jäsenyys yliopistoille tuo. SVY:n kehittäjäyhteisö on toteuttanut yhteistyöstrategiaa määrittämällä ja kehittämällä palvelut laajapohjaisesti aina niiden ihmisten kanssa, jotka hoitavat po. prosessit yliopistoissa. Näin onkin saavutettu kansallisesti merkittäviä tuloksia, kuten valtakunnallisen JOO-sopimuksen ja opintohallinnon kanssa luodun suunnitelman liikkuvuusprosessin hallinnan tukipalveluiksi. Samalla periaatteella on tuotettu TVT:n opetuskäytön eri lohkoille roadmapeja ja SVY-portaaliin opintojen suunnittelun, ohjauksen ja sisällöntuotannon palveluja. Prosessit ovat olleet raskaita, mutta kukaan ei asiaperustein voi väittää, etteivät tuotteet tuntisi käyttäjiensä tarpeita ja konventioita. Yliopistoista johdettujen SVY-verkostojen opintosuorituskertymä pilottivuosilta on run-saat 100 000 ov. Saalista voi pitää hyvänä, kun ottaa huomioon, että opetuksen tuottajat ovat samaan aikaan kamppailleet oppiaineille yhteismitallisia opintovaatimuksia verkostojensa jäsenyliopistoissa, toteuttaneet tuhatpäisen sisällöntuottajajoukon - opettajien ja tutkijoiden - laajamittaiset TVT-opinnot ope.fi 1-3 -tasoille sekä verkostoituneet - usein sangen moniäänisen ja koulukuntarajojakin tunnustavan - tiedealayhteisönsä kanssa. VedenjakajallaMelko pienin kehittämisvaroin on SVY-hankkeissa saavutettu merkittäviä tuloksia. Yleiskuva niistä on koottu raporttiin SVY:n vuosien 2001-2003 toiminnasta. Erillisrahoitus kuitenkin loppuu vuonna 2006. On korkea aika kysyä, miten kilpailukykyisiä toimintamalleja ja sisältöjä kehittämishankkeet ovat etsikkovuosinaan kyenneet luomaan? Ja kuinka moni sisältö ja prosessi korvaa jonkin vanhemman ratkaisun ja vakiinnuttaa näin asemansa? Näiden kysymysten takana on edelleen kysymys SVY-verkoston peruskonseptista: tarjoaako verkostoyhteistyö yliopistoille riittävästi niiden tavoittelemia etuja? Kysymys on myös mielikuvista. Erityisen kriittisenä näyttäytyy mielikuva SVY:sta hallinnollis-funktionaalisen säästölinjan apostolina, eli toiminnallisten päällekkäisyyksien poistamista ja prosessien tehostamista ajavana kehitysorganisaationa. Tavoite on hyödyllinen, mutta tehtävä epäkiitollinen. Sen rinnalle tarvitaan aidolle lisäresurssien ansaintalogiikalle perustuva toimintamalli. Yliopistoille kotiutettavia lisäresursseja voidaan SVY-yhteistyöllä hakea mm. uusista elinkeinoelämän asiakasrajapintaratkaisuista ja kansainvälisen verkostokumppanuuden tuotteistamisesta. SVY voisi myös tukea yliopistojen tuloskriteerien kehittämistä verkostotoimintaa palkitsevaksi, jos niin halutaan. Uudessa strategiassa tullaan täsmentämään SVY:n vastuita. Samalla sen toimialaa voidaan rajata. Tämä fokusointi toteutuu, kun yliopistoja palvelevien eri verkostojen, konsortioiden ja palveluntuottajien välillä sovitaan tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Entä jos SVY-toiminta jaetaan runkopalveluihin ja asiakasryhmäpalveluihin?Nykyinen tilanne, jossa SVY-konsortion muodostaa 21 yliopiston symmetrinen joukko, sulkee pois eräitä kustannustehokkaan toiminnan mahdollisuuksia. Entäpä jos luovutaan nykymallista ja hajautetaan toimintaa runkopalveluihin ja asiakasryhmäpalveluihin? Runkopalveluina SVY tarjoaisi edelleen muutamia kaikille omistajilleen yhteisiä palveluprosesseja - kuten liikkuvuuden tukipalvelut, sopimuspalvelut, verkostotyön tukipalvelut sekä eräät portaalin kautta tarjottavat tiedotus- ja ohjauspalvelut. Melko pieni kiinteä palveluyksikkö suoriutuisi näistä tehtävistä. Asiakasryhmäpalvelut muodostuisivat verkostotyön ja TVT:n opetuskäytön toiminnallisista kokonaisuuksista. Kukin yliopisto voisi profiloitua SVY-toimijana ja palveluiden tilaajana tarvelähtöisesti. SVY:n tarjous kuuluisi: "Tässä ovat uudet palvelumme ja tässä strategia ja hinnasto niiden toteuttamiseksi: valinta on teidän!" Pääosa ryhmäpalveluista olisi projektiluonteista toimintaa, jossa palvelutarjonnan resursointi tapahtuisi suoraan tilauskantaa seuraten, kuitenkin kehittämistyön pitkäjänteisyys huomioon ottaen. Tyypillisen SVY-palvelun tilaajaryhmän voisivat muodostaa esim. ne yliopistot, jotka tarvitsevat tietyn (yhteistyössä kehitetyin kriteerein) hyväksi havaitun opetusalustaohjelman muutamaksi vuodeksi ennen siirtymistään kattaviin CMS-ratkaisuihin opetustietojärjestelmissään. SVY lisensioisi ohjelman sitä tarvitseville yliopistoille, tarjoaisi serveripalvelun ja organisoisi yhteisen laatujärjestelmän mukaisen tukipalvelun ja kehittäjäverkoston ohjelmalle: kaiken tämän ylivertaisen edulliseen konsortiohintaan ja laadukkaaksi kokonaisuudeksi paketoituna. Vastaavalla tavalla opetusverkostot voisivat vuokrata verkostotoimintaympäristöjä SVY:n portaalista: neuvotteluja tällaisten tietokanta- ja projektihallintavälineitä sisältävien työympäristöjen tarjoamiseksi vastikkeellisesti valtakunnallisille verkostoille on jo käynnissä. Ainekset SVY:n palvelupaletiksi alkavat olla käsillä. Monet toiminnalliset kokonaisuudet kuitenkin muodostuvat usean palveluntuottajan (yliopiston, verkoston, yrityksen) kehittämistä tuotteista, jotka pitää integroida nykyistä tiiviimmiksi 'keihäänkärjiksi'. Integraatio voidaan varmistaa mm. siten, että jatkossa kullekin keihäänkärjelle tarjotaan oma kehitysbudjetti, luodaan sisäinen kehittämissuunnitelma ja ylläpidon sopimusjärjestelmä - siis varmistetaan koheesio ja kehittymismahdollisuudet. Keihäänkärkien välistä kilpailua unohtamatta. Strategiaprosessi vuonna 2004Strategiaprosessi käynnistyi SVY-konsortion vuosikokouksen 8.3. yhteydessä järjestetyssä seminaarissa, jossa kuultiin valtioneuvoston kanslian, TEKESin, Suomen Akatemian ja Kansalliskirjaston näkökulmista pidetyt sparrauspuheenvuorot. Strategiatyöryhmä pääsi varsinaisesti sorvin ääreen 7.4., kun HAUSin ohjaama työ strategisten lähtökohtien kartoittamiseksi käynnistettiin. Tavoitteena on saada strategiaesitys yliopistojen arvioitavaksi 25.8. Lausuntokierroksen jälkeen tehdään tarvittavat tarkistustoimenpiteet, yliopistot käsittelevät vielä korjatun esityksen ja konsortiokokous vahvistaa uuden SVY-strategian vuoden lopulla. Prosessin aikana järjestetään alueellisia työpajoja ja videokonferensseja, joissa SVY:n tehtävää tarkastellaan mm. opintorakenneuudistuksen nostamien haasteiden näkökulmasta. Tapahtumat organisoinnille tarjoavat tukensa SVY:n kehittämisyksikkö, HAUS ja IT-Peda-verkosto. Strategiaprosessin dokumentit ja tapahtumainfo löytyvät SVY:n verkostopalvelusta. Strategiaprosessiin voi vaikuttaa tietysti myös työryhmän jäsenten kautta.
Lisäasiantuntijoiksi on kutsuttu ryhmiensä nimeäminä edustajina:
|
 |
