|
Takaisin sisällysluetteloon
IT Universitas nro 6 / 23. syyskuuta 2004
Apua kokouksien ja seminaariesitysten taltiointiin?
Kokemuksia Quindi Meeting Companion -ohjelmistosta
Sami Hautakangas, projektipäällikkö,
Tampereen yliopiston virtuaaliyliopistohanke
Ääntä, kuvaa ja videoita sisältävien esitysten taltioiminen on ollut suhteellisen työlästä puuhaa. Uusi
Quindi Meeting Companion 1.0 -ohjelmisto väittää olevansa yksinkertainen ratkaisu jokapäiväisten
tapahtumien talteenottoon ja hyötykäyttöön. Miltä väite vaikuttaa kahden seminaarin ja 15 esityksen
käyttökokemuksen jälkeen?
Luentojen ja vastaavien esitysten taltioimisessa digitaaliseen muotoon yhtenä käytön laajentumista
hillitsevänä seikkana on ollut tuotantotapojen raskaus sekä tarvittavan teknisen välineistön monimutkaisuus.
Esimerkiksi SMIL-tekniikkaa käyttämällä on mahdollista päästä hyvään kuvan, äänen sekä videon laatuun, mutta
samalla tuotantoprosessi on myös kohtuullisen vaativa ja työllistää tekijöitä jälkikäteen tapahtuvassa
editointivaiheessa. Vaikka vaatimattomampikin laatu olisi joihinkin käyttötarkoituksiin riittävää, ovat
yksinkertaisemmat vaihtoehdot olleet viime aikoihin asti suhteellisen vähäisiä.
Yliopistojen IT-sivujen vinkkinurkasta saatu
vihje Quindi Meeting Companion-ohjelmistosta, jolla taltioinnin sekä esitysmateriaalien synkronointi
olisi mahdollista tehdä lennosta, tuntui kokeilemisen arvoiselta ohjelmiston versionumerosta 1.0 huolimatta.
Härkää tuli otettua sarvista ja kokemusta on saatu kahdesta Tampereella järjestetystä seminaarista: Suomen
virtuaaliyliopiston Yliopistojen sähköisten opetustietojen yhteiskäyttö-työpajasta sekä Tampereen avoimen
yliopiston verkko-opintojen palaute- ja arviointipäivästä. Seuraavassa kertomukseni siitä, miten järjestelyt
sujuivat kokonaisuudessaan.
Case: seminaarin tai kokouksen taltioiminen
Ensimmäisessä kokeilussa ensisijaisena tarkoituksena oli saada tallennettua työpajan PowerPoint-alustukset
ja keskustelut kannettavalla tietokoneella, jotta tilaisuudesta olisi helppo tehdä kooste jälkikäteen.
Samalla pyrin arvioimaan, minkälaista laatua välineellä on mahdollista saada aikaan, jotta materiaali voisi
mahdollisesti olla laajemminkin hyödynnettävissä. Avoimen yliopiston seminaarissa käytössä oli luentosali,
jossa oli kiinteä äänijärjestelmä, joka oli kytkettävissä salin omaan pöytäkoneeseen. Tämän tallenteen
perusteella oli mahdollista arvioida tarkemmin tuloksena olevan äänen laatua.
Kannettavan laitteiston kanssa mutkia matkaan
SVY:n työpajaan käytettävissä ollut tila asetti ensimmäisiä rajoituksia toiminnalle. Äänitykseen ei ollut
kiinteää varustusta ja suhteellisen suuressa luentosalissa täytyi käyttää yhtä perusmikrofonia puhujalle ja
toista suuntaavaa mikrofonia muille keskusteluun osallistujille sekä pientä mikseriä, joihin nämä
kytkettiin. Koska suuressa salissa osallistujia oli vain neljännes salin kapasiteetista, ylimääräistä kaikua
oli kohtalaisen paljon ja äänen laadussa ensimmäinen kompromissi täytyi tehdä jo tässä vaiheessa.
Seuraava haaste syntyi siitä, että tallennuksessa käytettiin kannettavaa tietokonetta (hp nx7000), jonka
äänikortissa ei ollut linjatasoista liitäntää, johon mikseriltä olisi saatu suoraan hyvätasoinen
äänisignaali. No, oli käytettävä mikrofoniliitäntää, joka lisää häiriöitä jonkin verran. Äänikorttikaan ei
tarjonnut mahdollisuutta äänen laadun suoraan monitorointiin kuulokkeiden avulla, joten äänen tason säätö
täytyi tehdä vaiheittain äänittämällä lyhyitä näytteitä ja säätämällä välillä tasoa. Kun taso oli tällä
karkealla menetelmällä sopiva, asetuksiin ei enää koskettu koko päivänä. Koska puhujien äänen voimakkuus
vaihteli, tämä aiheutti välillä äänen säröytymistä.
Pöytäkoneissa halvimmatkin äänikortit ovat sisältäneet mainitut liitännät ja ominaisuudet jo vuosikausia,
joten uuden peruskannettavan alkeelliset äänitysominaisuudet olivat yllätys. Kannettava tuntuisi käytön
kannalta muuten joustavalta ratkaisulta erilaisten kokousten tallentamisessa, koska äänittämisessä
tarvittava ohjelmistokin kulkisi mukana, eikä tallenteita tarvitsisi heti siirtää koneesta toiseen.
Kannettavan virittely äänityskuntoon vei ensimmäisellä kerralla reilun tunnin. Tähän aikaan sisältyi
varsinaisen taltioinnin valmistelun lisäksi myös muita tavanomaisia kannettavan käyttöön liittyviä
hankaluuksia, joiden vuoksi mm. verkkoyhteyttä ei saatu käytettävissä olleessa ajassa toimimaan kyseisessä
luokassa, eikä salin videotykin liitin käynyt kannettavaan tietokoneeseen. Koska kokemusta uuden tekniikan
toimimisesta (lue: toimimattomuudesta) on kertynyt aikaisemmin, valmisteluun oli varattu reilusti aikaa ja
suunnitelmia ehti muuttaa vielä ratkaisevasti. Niinpä työpaja saattoi onnellisesti alkaa loppujen lopuksi
vain viisi minuuttia myöhässä :-).
Varustellussa luentosalissa ei hankaluuksia
Avoimen yliopiston seminaarissa oli mahdollista käyttää luentosalin äänijärjestelmää, johon kuului sekä
kiinteitä että langattomia mikrofoneja. Koska salin äänipöydästä saatiin valmiiksi miksattu, linjatasoinen
signaali yhtä johtoa pitkin, äänen ja äänityksen taso oli hyvin suoraviivaista säätää paikalleen.
Tällä kerralla Quindin valmisteluun äänitystä varten meni aikaa noin 5 minuuttia. Alun perin ajatuksena oli
testata tässä yhteydessä myös videon tallentamista suoraan Quindi-esitykseen, mutta käytännön syistä
videointi toteutettiin loppujen lopuksi erillisellä videokameralla sekä tallentamalla salijärjestelmän
kiinteiden kameroiden kuva digitaaliselle videonauhalle jälkikäsittelyä varten.
Arvio: ohjelmiston saattaminen käyttökuntoon yksinkertainen osuus
Itse ohjelmiston asentaminen oli yksinkertainen operaatio, mutta muut äänen taltioinnin oheisjärjestelyt
saattavat vaatia ponnisteluja. Mikäli esimerkiksi kannettavan tietokoneen ääniliitännät olisivat kunnossa ja
verkkoon kytkeytyminen kannettavalla onnistuu halutuissa tiloissa, olisi välineistö käyttäjän kannalta
suhteellisen helppo saada toimintakuntoon ilman suunnittelua esimerkiksi kokousta varten, jossa voidaan
toimia yhdellä mikrofonilla.
SVY-työpajan valmistelu vaati käytännössä yhteydenottoa kolmeen tahoon: 1) sen selvittämiseksi, mistä
äänityksessä tarvittavia mikrofoneja ja muita laitteita voi saada käyttöön, 2) äänityslaitteita hallinnoivaan
yksikköön, josta sai sopivat välineet tarkoitusta varten 3) tietokonekeskuksen tietoverkkoasioista vastaavaan
henkilöön. Ensikertalaiselle valmistelut olisivat voineet olla hankalia. Tässä tapauksessa oli etukäteen
aika tarkka käsitys siitä, mitä tarvitaan ennen kuin apua lähdettiin hakemaan. Mikäli esimerkiksi opettajalla
ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä esityksen saaminen talteen vaatii, voi alkuun pääseminen olla
konstikkaampaa. Tukea siis tarvitaan.
Avoimen yliopiston seminaaria valmistellessa tuli myös esiin, että tarvittiin sekä salien av-laitteista
vastaavan tukihenkilön että salin tietokoneiden ohjelmistoista vastaavan henkilön tukea, jotta ääni saatiin
talteen tietokoneelle. Videon yhdistäminen tallenteeseen äänen lisäksi olisi tuonut myös lisähaasteita, koska
digitaalisen videokameran kytkemiseen ei tietokoneessa ollut suoraan liitintä.
Varsinainen taltiointi onnistunut kokemus
Kun PowerPoint-esitykset oli saatu siirrettyä kannettavalle ja kuva näkymään videoprojektorin kautta,
päästiin vihdoin itse asiaan. Quindi-ohjelmiston avulla on mahdollista kaapata PowerPoint-esityksen
kalvoista kuvat (jpeg) automaattisesti osaksi tallennetta esityksen edetessä. Näitä kuvia voidaan käyttää
jälkeenpäin myös sisällysluettelona, kun halutaan löytää tiettyjä kohtia esityksestä.
Tämä toiminnallisuus osoittautui molemmissa testeissä luotettavaksi. Äänitys käynnistyi nappia painamalla ja
noin 2 tunnin mittaiset pätkät tallentuivat ilman ongelmia. Kone ei kaatunut tai sekoillut. Yksittäisiä
häiriöitä ääntä tallennettaessa oli havaittavissa, mutta nämä olivat koko aineiston aikaan suhteutettuna
harvinaisia poikkeuksia.
Testatessa tuli esiin oikeastaan vain yksi mainitsemisen arvoinen käytettävyysongelma, joka on hyvä
tiedostaa. Kun kuvia halutaan kaapata automaattisesti, kyseessä oleva toiminto ei ole voimassa jatkuvasti,
vaan se on käynnistettävä uudelleen aina kun äänitys on käynnistetty. Ensimmäisen pätkän kohdalla kävi niin,
että olin pistävinäni tämän asetuksen käyttöön etukäteen ja käynnistin sen jälkeen äänityksen sopivalla
hetkellä, jolloin ensimmäiset kaksi tuntia sain tallennettua pelkkää puhetta. Kyseessä on kuitenkin asia,
jonka oppii yhden kerran jälkeen. PowerPoint-esitys täytyy myös muistaa käynnistää varsinaiseen
esitystilaan (View Show), jotta kuvienotto onnistuu.
Arvio: Käytön aikana ohjelmiston olemassaolon voi unohtaa
Ohjelmisto teki työnsä nauhurin tapaan lähes häiriöttä. Toimintalogiikka ei ollut kalvojen sieppaamisen
osalta aivan selkeä, mutta kun ohjelmiston sai toimimaan, sen olemassaoloon ei tarvinnut kiinnittää huomiota
kesken esitysten. Mikäli kuitenkin halutaan lisätä esitykseen lennossa muutakin kuin PowerPoint-kalvoja
(esim. näytönkaappauksia www-sivuista tai muista ohjelmista), käyttäjän täytyy napsia näitä kuvia ohjelman
avulla itse. Tällöin esityksen pitäjän pitäisi osata käyttää toimintoja sujuvasti, mitä ei seminaareissa ja
työpajoissa voi olettaa. Kompromissivaihtoehtona on tällöin kuitenkin mahdollisuus määritellä ohjelma
ottamaan ruudunkaappauksia automaattisesti tasaisin väliajoin.
Mitä kokemuksesta jäi käteen?
Käytettäessä pelkkiä kuvankaappauksia ja ääntä Quindi-ohjelmisto pakkaa esityksen huomattavan pieneen tilaan,
jolloin tiedostojen koko pysyy kohtuullisena vaikka talteen otettaisiin pidempiäkin kokouksia. Tämä merkitsee
samalla kuitenkin tinkimistä äänen laadusta, joten ohjelmiston nimi 'Meeting companion' on kuvaava. Eli tällä
äänenlaadulla puheesta saa kyllä vielä selvää, vaikka erilaiset kihinät lisääntyvät ja ässät suhahtelevat eri
tavoin kuin parempilaatuisessa tallenteessa. Yksittäisenä häiriönä mainittakoon äänen hetkellinen
tallentuminen hitaampana tiedostoon, josta esimerkki myös oheisessa näytteessä 1. Äänen laadun kannalta
ohjelman suorittama pakkaaminen on merkitsevin tekijä, eivätkä erilaiset äänitysolosuhteet kuuluneet loppujen
lopuksi juurikaan tallenteita vertailtaessa. Kukin voi kokeilla korviensa herkkyyttä oheisten näytteiden
avulla ja todeta miten suuri ero oli.
Näyte 1. (81 KB, windows media audio)
SVY-työpaja, (puhuja Sami Hautakangas)
Pöytämikrofoni, pieni mikseri
Kannettava tietokone, mikrofoniliitäntä
Näyte 2. (43 KB, windows media audio)
Avoimen yliopiston seminaari (Ismo Isopoussu)
Luentosalin kiinteä äänijärjestelmä
Pöytäkone, linjatasoinen liitäntä
Tallenteiden tiedostokoko vaihteli välillä 160 - 240 KB/min, eli tunnin mittainen tallenne vei tilaa n. 12
MB. Quindista on mahdollista saada export-toiminnolla äänitiedosto sekä esitykseen kaapatut kuvat
tiedostoina, mikäli niitä tarvitsee erikseen (kuten näiden näytteiden tekemisessä). Suurin hyöty
ohjelmistosta on kuitenkin kokonaisena esityksenä, jolloin kalvojen ja niiden muistiinpanoina tallentuvien
otsikoiden avulla voidaan poimia kuunneltavaksi niitä pätkiä, joista ollaan kiinnostuneita. Tämä esityksen
rakenne on ohjelmiston sisäinen formaatti, eli esityksiä on mahdollista katsella jälkikäteen vain Quindi
-ohjelmiston avulla. Ohjelmisto toimi siten, että ilmaiseksi ladattava versio toimi 14 vuorokauden
kokeiluajan kokonaisuudessaan, jonka jälkeen sitä voi käyttää ilmaiseksi yhä esitysten katseluun. Logiikka on
siis samantapainen kuin pdf-tiedostojen kanssa, joiden katseluun tarvittava ohjelmisto tarjotaan ilmaiseksi,
mutta tiedostojen tekemiseen tarkoitetut ohjelmistot maksavat. Seuraavan esitysnäytteen katsominen vaatii
siis ohjelmiston lataamista ja asentamista.
Näyte 3. (4,54 MB, Quindi 1.0 esitys)
Avoimen yliopiston seminaari (Ismo Isopoussu)
Mitkä olisivat kokemuksen perusteella järkeviä käyttökohteita ohjel-mistolle?
Erilaisissa yliopistotyöhön liittyvissä kokouksissa ja suunnittelupalavereissa tilanne on usein sellainen,
ettei varsinaista päätoimista sihteeriä ole, vaan joku kokoukseen osallistuja yrittää samalla kirjata
asioita muistiin. Tässä käytössä ohjelmistosta olisi hyötyä jakamalla tallenteet joko kokouksen
osallistujille sellaisenaan muistiinpanoiksi tai sen henkilön työn tueksi, joka koostaa kokouksesta
muistion.
Opetuskäytössä laatu voisi riittää hyvin esimerkiksi luentosarjan tai seminaarikurssin tukimateriaaliksi
opettajalle ja/tai opiskelijoille. Jos laitteisto saadaan valmisteltua siten, että käytön aikana opettajalle
jää lähinnä äänityksen käynnistäminen ja lopettaminen sekä tiedostojen siirtäminen jaettavaksi, tästä ei
koituisi kovin suurta vaivaa. Luentosali, jossa oli oma äänijärjestelmä ja kiinteä tietokone, toimi
kokeilussa tähän tapaan.
Molemmissa tapauksissa lopputuloksena olevan materiaalin laatu on kuitenkin sellainen, ettei sitä voi
kutsua erityiseksi julkaisuksi. Jos halutaan tehdä laadukkaampi kokonaisuus, jota halutaan editoida, Quindi
ei ole tähän tarkoitukseen sovelias väline. Quindillä tallennettavat esitykset ovat myös aika kiinteitä
kokonaisuuksia. Esitystä on mahdollista muokata jälkikäteen muistiinpanojen osalta ja esitykseen voidaan
liittää toisen samasta tapahtumasta otetun tallenteen muistiinpanot, mutta laajempi editointi ei ole
mahdollista. Materiaali ei tämän vuoksi ole erityisen uudelleenkäytettävää, mikä on syytä huomioida käyttöä
mietittäessä.
Käytön helppous ja toimintavarmuus olivat oman kokemukseni perusteella sillä tasolla kertaluonteisen
materiaalin tuottamiseen, että arvelen itse käyttäväni ohjelmistoa jatkossakin silloin tällöin. SVY-työpajan
koosteen tekemisessä tallenteesta oli selkeä hyöty, koska paikalla olleena muistin minkä esityksen yhteydessä
keskusteltiin mitäkin olennaisia asioita ja etsiminen oli nopeaa. Tämän perusteella voin suositella
kokeilemista muillekin. Riskit eivät ole kovin suuria, koska 14 päivän aikana ehtii näköjään selvittää
olisiko ohjelma lisenssin hankkimisen arvoinen.
Ohjelmisto on ladattavissa osoitteesta www.quindi.com/DSign.htm. Kokeilu vaatii rekisteröitymisen.
|
