Päivitetty viimeksi 23.9.2004

Takaisin sisällysluetteloon
IT Universitas nro 6 / 23. syyskuuta 2004

Kuka tarvitsee oppimisaihioita?

Lassi Nirhamo, tutkija, Turun yliopisto

Oppimisaihiot (Learning Objects) ovat kuuma puheenaihe opetusteknologiassa. Niistä on kirjoitettu satoja artikkeleita ja pidetty lukuisia esityksiä konferensseissa: oppimisaihiot säästävät opetuskustannuksissa, parantavat opetuksen laatua, helpottavat opettajien työtä, tarjoavat personoidun oppimiskokemuksen sekä mahdollistavat oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta. Yleensä esitetyt teoriat ja ratkaisumallit ovat valitettavan yksipuolisia. Tarkastelu on tehty kapeasta näkökulmasta ja ollaan vieraannuttu käytännön tarpeista.

Pystyäkseni käsittelemään aihetta riittävän monipuolisesti, päästin alter egoni pohtimaan oppimisaihioita eri suunnista:

Opiskelija

Minua eivät kiinnosta mitkään aihiot. Tarvitsen laadukasta materiaalia, jota käytän kulloisenkin oppimistarpeeni mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Materiaalin pitää löytyä helposti ja minun pitää pystyä arvioimaan sen luotettavuus. Minulla on nopea internetyhteys, joten digitaalisen oppimateriaalin koko ei ole rajoittava tekijä. Digitaalisissa materiaaleissa käytetyt ohjelmalliset tekniikat saisivat kyllä rajoittua yleisimpiin käytössä oleviin: selaimella ja toimisto-ohjelmilla toimiviin.

Opettaja

Vierastan nimitystä oppimisaihio. Puhun mieluummin (oppi)materiaalista. Opetukseni kulmakivenä on toimiva vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa eikä käytetyt materiaalit. Haluan kuitenkin tarjota opiskelijoilleni ajan tasalla olevaa ja monipuolista oppimateriaalia täydentämään ja tukemaan opetustani. Itse tehdyt dokumentit ja linkit ulkoisiin materiaaleihin ovat minulle toimivaa oppimateriaalia. Haluan, että voin jakaa materiaaleja opiskelijoilleni mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, en halua joutua kiinnittämään siihen ylimääräistä huomiota tai opettelemaan aina uusia välineitä.

Peruskoulun opettaja lisää, että hänellä ei ole välttämättä aikaa kovin pienien materiaalien yhdistelyyn toimivaksi oppimateriaaliksi, vaan valmiit asiakokonaisuudet kiinnostavat eniten.

Järjestelmäsuunnittelija

Haluan, että käyttäjät pystyisivät hyödyntämään verkkoa työssään mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Mikäli oppimisaihiot tukevat tätä tavoitetta, idea on hyvä. Yhteen järjestelmään tuotetut tai tuodut oppimisaihiot pitäisi pystyä siirtämään toiseen järjestelmään ilman mittavia muunnosoperaatioita. Lisäksi oppimisaihioiden tuottamisen, muokkaamisen ja käytön pitäisi sujua ilman monimutkaisia ja kalliita erikoisohjelmistoja.

Tutkija

Minusta opetuksessa/oppimisessa käytettyjä materiaaleja voidaan aivan hyvin kutsua oppimisaihioiksi, mikäli nimityksellä ei pyritä rajoittamaan materiaalien muotoa ja käyttöä ennalta määrättyihin raameihin. Tärkeintä on materiaalien jakaminen. Hyödyllistä materiaalia on ihmisten koneilla ja tietojärjestelmissä jo nyt vaikka kuinka paljon. Se vain täytyy asettaa saataville ja siihen tarvitaan muutos toimintatavoissa. Näin materiaalien jakaminen yleiseen käyttöön tulee normaaliksi käytännöksi. Tekijänoikeudet voidaan hoitaa open sourcen tapaisella periaatteella ja tietysti tarvitaan myös löytämisen mahdollistavia metatietojärjestelmiä. On muistettava, että yliopisto-opetus perustuu aina tutkimukseen ja tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa, jota siirretään heti opetukseen ja oppimateriaaleihin. Oppimateriaalin päivitystarve on jatkuvaa.

Elämä ei kuitenkaan, onneksi, pyöri ainoastaan akateemisen maailman ympärillä, joten päästän myös hieman latenttina olevat osapuolet ääneen:

Sisällöntuottaja

Oppimisaihiot ovat loistava idea. Kun kaikki LMS:it (Learning Management System) tukevat standardeja, digitaalisen oppimateriaalin tuottamisesta saattaa tulla kannattavaa liiketoimintaa. Tekijänoikeuksien hallinta, oppimisaihioiden levittäminen sekä oppimisaihioiden ja LMS:ien välinen tiedonsiirto vaativat tosin vielä kehittämistä.

Järjestelmätoimittaja

Oppimisaihiot ovat olennainen osa toimivaa LMS:iä. Niiden avulla voidaan toteuttaa käytön personointia ja koota helposti erilaisia oppimateriaalipaketteja. Pienten oppimisaihioiden ja niistä muodostuvien isompien oppimisaihioiden (esim. kurssit) jakaminen ja siirtäminen järjestelmästä toiseen ovat asiakkaille tärkeitä. Näin he eivät tunne olevansa lukittuna vain yhteen järjestelmätoimittajaan.

Armeijan koulutussuunnittelija

Hyvin monet armeijan koulutustarpeet ja -prosessit voidaan mallintaa tarkasti etukäteen. Nämä voidaan sitten toteuttaa erillisiä oppimisaihioita yhdistelemällä. Oppimisaihioiden avulla mahdollisesti saavutettavat säästöt koulutuskustannuksissa ovat nykyisten supistusten aikana hyvin tervetulleita. Erityisesti kertausharjoituksia edeltävän koulutusmateriaalin toimittamisessa, verkko-opiskelu oppimisaihioiden avulla, on erittäin lupaava aihepiiri.

Yrityksen koulutuspäällikkö

Erillisen LMS:in ylläpito ja käyttö ei ole yrityksemme koulutuksessa tarkoituksenmukaista, mutta digitaalisen oppimateriaalin avulla toteutettava learning-on-demand -järjestelmä integroituna tuotantojärjestelmiin tukee perinteisen koulutuksen menetelmiä sopivasti. Kun tietotekniikkaa käytetään koulutuksessa, ei edes pyritä hakemaan säästöjä, vaan tähdätään oppimisen tehostumiseen.

Yllä olevat subjektiiviset ja osin aika rajusti yksinkertaistetut mielipiteet toimivat pohjana seuraavalle kysymykselle: kuka tarvitsee tarkasti määriteltyjä oppimisaihioita? Itse asiassa niitä tarvitsevat järjestelmät, eli viime kädessä tietokoneet. Tarkasti määrittely tarkoittaa tässä sitä, että oppimisaihiot käsitetään ja suunnitellaan ohjelmoinnista periytyvän oliomallin mukaisella tavalla. Tämä oliomalli ei sellaisenaan eli liian rajoittuneena sovellu opettamisen ja oppimisen yleiseksi malliksi, koska se mm. olettaa, että oppiminen (ihminen) on mahdollista mallintaa.

Opetus-/oppimisjärjestelmät tarvitsevat kuitenkin toimiakseen tarkasti määriteltyjä digitaalisia materiaaleja. Nämä koneiden tarpeet ovat siis johtaneet nykyiseen oppimisaihioajatteluun. Tämä oppimisaihioiden tarkka määrittely (standardointi) ei varmasti kuitenkaan kiinnosta moniakaan opiskelijoita ja kouluttajia eli loppukäyttäjiä. Oppimistilanteet ovat niin riippuvaisia koko oppimisympäristöstä, että yhden osasen, materiaalin, kokonaisvaltainen standardointi ei ole mitenkään mahdollista. Oppimistilanteilla en tarkoita vain institutionaalisen koulutuksen oppimista, vaan oppimisprosesseja yleensä, tapahtuvat ne sitten kotona, koulussa tai työpaikalla. Tämä ei silti merkitse sitä, että pyrkimykset standardien käyttöön ja luomiseen opetusteknologian alalla olisivat jotenkin turhia. Niitä tarvitaan erityisesti materiaalien löytämisen (metatieto) ja siirtämisen (esim. tiedostomuodot) mahdollistamiseksi.

Millaisia oppimisaihioita ihmiset sitten tarvitsevat? Jotta oppimisaihiot voisivat toimia erilaisissa tosielämän oppimistilanteissa, oppimisaihiot täytyy käsittää hyvin laajasti kaikeksi opetuksessa ja oppimisessa käytettäväksi materiaaliksi. Tämä laaja oppimisaihion määritelmä ei kuitenkaan sovi koneille, koska ne ovat huonoja käsittelemään automaattisesti strukturoimatonta materiaalia. Myös usein kuultu kritiikki tätä lähestymistapaa vastaan on, että silloin mikä tahansa voi olla oppimisaihio. Yksi ratkaisu on jättää oppimisaihionimitys ja sen määrittely suosiolla ohjelmoidusta opetuksesta kiinnostuneille ja keskittyä tekemään ja jakamaan monimuotoista materiaalia opetuksen ja oppimisen avuksi. Ihmiset, toisin kuin koneet, pystyvät kyllä käyttämään ja tarvittaessa yhdistelemään tarkasti muodoltaan määrittelemättömiä materiaaleja ja jopa sumeaa logiikkaa.