Yliopistojen IT-keskukset ovat tuottaneet yhteisöilleen tietotekniikkapalveluja jo viidellä eri vuosikymmenellä, ensimmäiset aloittivat jo 1960-luvulla ja viimeisimmätkin kaksi-, kolmekymmentä vuotta sitten. Tähän aikaan mahtuu monenlaisia tapahtumia, aikakausia, ajankuvia, kehitystrendejä ja sattumuksia. Olisiko aika kerätä tämä kokemustieto yksiin kansiin?

Historiansa alkuvaiheissa tietokoneet olivat lähinnä laskukoneita. Siitä kehitys jatkui tiedon käsittely- ja varastointilaitteisiin kohti tiedosto- ja tietokantajärjestelmiä. Myöhemmin mukaan tulivat mikrotietokoneiden myötä henkilökohtainen tietojenkäsittely, erityisesti tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta. Sitten syntyi tarve liittää tietokoneita verkkoratkaisuilla toimimaan yhdessä. Tästä alkoi sähköpostin, viestinnän ja yhteistoiminnallisuuden aika. Konetehon ja näyttöjen kehittyessä on edetty värien ja grafiikan kautta nykyiseen kuvan ja äänen siirtoon ja käsittelyyn, jolloin Internetistä on vähitellen muodostumassa maailman suurin viihdekeskus.

Tietovälineiden historia on kulkenut reikänauhojen ja -korttien kautta magneettinauhoihin ja levyihin, lerppuihin, korppuihin, muistitikkuihin, CD- ja DVD-levyihin. Kaikki nämä ovat tulleet tutuiksi pitkän linjan ammattilaisille, nuoremmat niistä ovat kuulleet ehkä vain nostalgisia muisteluja. Samoin kynäpiirturien aika on jo jäänyt taa. Eipä nykyistä lasertulostusta otettaessa meinaa muistaakaan, miten nopea 30 merkkiä sekunnissa tulostava kirjoitin oli 10 merkkiin verrattuna tai mitä 110 tai 300 baudin tietoliikennenopeus on nykyisiin megoihin ja gigoihin verrattuna.

60-luvun ajankuvaa kuvaa esimerkiksi se, että Helsingin yliopisto paheksui tietokoneen väärinkäyttönä sitä, että päätelaitteella (TTY) kirjoitettiin datat suoraan tiedostoon. OPM taas piti meitä suureellisina kun kävimme keskusteluja, että päätteiden nopeus 10 merkki/s pitäisi saada nostettua 30 merkkiin sekunnissa. Perustelu oli se, että eihän kukaan kirjoita niin nopeasti - Ehkä ei mutta pääte tulosti sillä nopeudella.

Yliopistojen tietotekniikan historiassa on ollut byrokratiaa ja valinnan vapautta, yksimielisiä ja erimielisiä työryhmiä, valintariitoja ja monia liki uskonnollissävyisiä riitoja käyttöjärjestelmien paremmuudesta avoimien ja suljettujen järjestelmien välillä. Mac vai PC? Windows vai Unix? jne. Mutta ainakin tietotekniikan alueella yliopistojen välillä on ollut paljon yhteistyötä jo varhaisesta 1970-luvun alusta saakka. Kaikilla näyttää olleen sijansa ja paikkansa.

Lävistyskoneilla tallennettiin dataa reikäkorteille 60-70 -luvuilla. Kortteja luettiin lajittelijalla, ja laskettiin sitten montako korttia tuli mihinkin lokeroon. Kortille mahtui 80 numeroa ja lajittelu oli tehtävä sarake kerrallaan. Kuva: Museum Waalsdorp

Ensimmäinen päätelaite, jolla etäkäytettiin osituskäyttötietokonetta Teletype eli TTY, toimi nopeudella 10 merkkiä/s. Kuva: Columbia University.