Päivitetty viimeksi 28.1.2005

Takaisin sisällysluetteloon
IT Universitas nro 7 / 28. tammikuuta 2005

Olisiko jo Yliopistotelevision aika?

Olli Ylönen, Tampereen yliopisto

Suomalaisissa korkeakouluissa syntyy nykyään runsaasti liikkuvaa kuvaa sisältävää materiaalia, joka tallennetaan tai lähetetään. Luentojen lähettäminen suorina tai tallenteina on jo tavallista. Videoneuvottelujen välineet ovat myös kehittyneet. Yliopistotelevisiolle alkaa olla tarvetta. Videomateriaalia on olemassa jo paljon, esimerkiksi CSC:n media-arkistossa on 550 nimikettä. Helsingin yliopiston ja CSC:n yhteistyönä tuotettiin tammikuussa Tieteen päiviltä yli sata tuntia lähetystä, joiden tekemisestä on myös viiden minuutin dokumentti (real). Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto tarjoaa monipuolista palvelua. CSC:n resurssien kautta on ollut mahdollista nähdä myös Funet-TV:n avulla muun muassa suoraa lähetystä eduskunnasta. Oulun yliopiston virtuaalikampus vie aineiston käytön tarkastelun mobiililaitteiden alueelle. Oulussa on myös tehokas audiovisuaalisten opetusmateriaalien tuotantokoneisto (ks. Kari Liukkusen alustusvideo CSC:n ja IT-Pedan videopedagogiikkaa ja -teknologiaa käsitelleessä seminaarissa marraskuussa 2004). Eri puolilla on myös omia televisiolähetyksiä lähinnä viestinnän koulutuksen yhteydessä (Jyväskylän yliopistossa ja Kymen ammattikorkeakoulussa). Niiden edellytyksenä on usein opiskelijatyön käyttö.

"Yliopistotelevision kehittelyä voitaisiin jatkaa pienin askelin mutta miten se pitäisi organisoida ja kuka sen organisoi?" kysyy Olli Ylönen.

Koulutuksen yhteydessä myös Yleisradion tarjonta on laajaa ja myös moniin tarkoituksiin käyttökelpoista, tietysti asianmukaisin korvauksin. Ylen opetusmateriaalin katkelmia voi hakea Klaffi-sivustolta.

Mallia maailmalta

Ruotsissa Göteborgin yliopiston Universitets-TV tuottaa säännöllistä ohjelmaa. Yliopistolla on oma kaapeliverkko. Lisäksi ohjelmia lähetetään alueellisessa kaapeliverkossa Göteborgin ympäristössä internetin välityksellä (esim. tutkimusportaalin webb-tv) ja myös valtakunnallisen digitaalisen Kunskapskanalin kautta. Makasiiniohjelman Vetenskap i Väst lisäksi on tarjolla myös opetukseen liittyvää aineistoa kuten Göteborgin taloushistoriaa esittelevä kuusiosainen sarja.

Yhdysvalloissa on aineistoa tietysti TV-lähetyksinä yliopistoympäristössä paljon. Jonkin käsityksen saa researchchannel.com:sta. Britanniassa Open Universityn tuotantoa on laajojen katsojakuntien nähtävillä.

Yliopistotelevisiolle yhteinen sateenvarjo - Suomen virtuaaliyliopisto?

Osaajia on, tekniikka on olemassa, kuvan ja äänen laatu on käypä ja jakeluverkko on kunnossa videoaineiston tallentamiseen ja jakeluun. Se, mihin pitäisi panostaa, on toimitustyö.

Suomessa Yliopistotelevision organisaatio voitaisiin rakentaa Suomen virtuaaliyliopiston yhteyteen. Tärkeää olisi saada erilaiset resurssit yhteisen sateenvarjon alle ja luodut materiaalit mahdollisimman laajaan käyttöön. Joukkoviestinnän arkistointiprojektin muistio (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:14 (pdf)) käsittelee aiheeseen liittyvää arkistointi- ja tekijänoikeuspohdintaa.

Yliopistotelevision kehittelyä voitaisiin jatkaa pienin askelin, mutta ilman organisointia se ei onnistu. Miten se pitäisi organisoida ja kuka sen organisoi?