Päivitetty viimeksi 20.12.2005

Takaisin sisällysluetteloon
IT Universitas nro 8 / 20. joulukuuta 2005

Muistatko vielä tekstinkäsittelyohjelma OPUSTIMEN?

Henkilöt, jotka ovat käyttäneet eräajopohjaista tekstinkäsittelyohjelmaa muistavat varmaankin kuinka työlästä se oli verrattuna nykyisiin ohjelmiin. Ajallisesti ei juuri säästynyt aikaa verrattuna siihen, jos teksti olisi kirjoitettu mekaanisella kirjoituskoneella. Joustavuutta tekstinkäsittelyohjelma kuitenkin lisäsi.

Korkeakoulujen keskustietokoneen tiedotuslehti U1108-uutisia julkaisi vuoden 1981 ensimmäisessä numerossa Jussi Kanervan artikkelin:

Tekstinkäsittelyohjelma OPUSTIN

" OPUSTIN on yksinkertainen tekstinkäsittelyohjelma. Se helpottaa tekstin muotoilua sekä muuttamista ja painovirheiden korjaamista.

OPUSTIN suunniteltiin alun perin tietyn standardin mukaisten oppaiden tuottamiseen ja ylläpitoon. Se soveltuu hyvin useimpien kirjallisten töiden apuvälineeksi.

OPUSTIN on käytettävissä myös korkeakoulujen omilla UNIVACeilla.

Tuotettava teos voidaan OPUSTIMEN kannalta jakaa kolmeen osaan, kansilehti, tekstiosa ja sisällysluettelo. Haluttaessa voidaan määritellä myös hakemisto.

Syötettäväksi teksti on parasta luoda EDITORin avulla. Syöttötietueita on kahta tyyppiä. Ohjauslauseet alkavat tietueen sarakkeesta yksi ja ne määrittelevät syntyvän teoksen ulkoasun. Tekstitietueet ovat korkeintaan 80 merkkiä pitkiä. Tekstitietueen ensimmäisessä sarakkeessa voi sijaita ohjausmerkki joka koskee tietueen muotoilua.

Tekstin tuottaminen tapahtuu seuraavasti:
- muotoile kansilehti ohjauslauseiden ja -merkkien avulla
- määrittele sivun yläreunaan tuleva otsikko (se ei ole pakollinen)
- kirjoita teksti siten, että et tavuta tietueen viimeistä sanaa. Aloita uusi lause uudesta tietueesta.

Kappaleotsikko alkaa aina otsikkotason numerolla. Järjestelmä on desimaalinen, pääotsikon taso on 1 ja se sijoitetaan automaattisesti uudelle sivuille. Alemmat otsikkotasot erottuvat tekstistä tyhjillä riveillä.

Sivunumerointi syntyy automaattisesti joko pääkappaleen sisällä tai jatkuvana.

Tavutus on automaattinen. Toistuvat tekstit voi määritellä makroiksi.

Muotoile teksti ohjauslausein ja ohjausmerkein.

- sisällysluettelo syntyy automaattisesti "

Jussi Kanerva
Korkeakoulujen keskustietokoneen tiedotuslehti U1108-uutisia, 1 / 1981, s 28.

Eräajopohjainen tekstinkäsittelyohjelma - lyhyt kertaus

Ensin teksti kirjoitettiin merkkimuodossa ns. editorilla tietokoneelle tai reikäkorteille. Editorilla ei pystynyt vielä muotoilemaan lopullista tekstiä. Kirjoitettuun tekstiin liitettiin ohjauslauseet ja -merkit, joiden ohjaamana muotoilu suoritettiin. Ohjauskomennot sisältävä tekstiaineisto ajettiin tekstinkäsittelyohjelmalla ja tulostettiin. Tekstin lopullisen ulkoasun näki vasta sen jälkeen kun se oli tulostettu. Jos lopullista ulkoasua halusi muuttaa tai oli tehnyt virheen oli koko prosessi tehtävä uudestaan. Pienen virheen korjaaminen oli siis varsin työlästä eikä aina 100% varmuudella tiennyt, miten mikäkin komento lopulliseen tekstiin vaikutti. Automaattinen suomenkielen tavutus oli siihen aikaan todella edistyksellistä. Opustin tehtiin Fortran kielellä Valtion tietokonekeskuksen Univac 1108 suurtietokoneen ylläpidosta vastaavassa osastossa. Ohjelma tehtiin sisäiseen käyttöön mutta lienee käytetty laajemminkin. Artikkelin kirjoittaja Jussi Kanerva oli myös kehittämässä ohjelmaa.

Näkymä Valtion tietokonekeskuksen isoon konesaliin Univac-aikakaudella. U1108-järjestelmä kaikkien osineen vei tilaa yli 100 neliömetriä. Kuva: CSC

Näin 1980-luvun alussa.

Antero Pajari, päätoimittaja