Päivitetty viimeksi 04.07.2006

Takaisin sisällysluetteloon
IT Universitas nro 9 / 30. kesäkuuta 2006

Verkko on toiveiden tynnyri

Liisa Puskala, Pertti Väyrynen ja Raimo Kuitunen, AEL

Ääntä ja kuvia hyödyntävien aineistojen tuotta-miseen on tarjolla upeaa tekniikkaa. Vaan kuka opettaisi meitä ajattelemaan uudelleen?

Verkkoajan oppimateriaaleilta toivotaan ja vaaditaan yhä enemmän. Toivomme näytöiltä omaksuttavien aineistojen tukevan kaikilla aisteilla tapahtuvaa havainnointia, omatoimisuutta ja erilaisia oppimistapoja. Haluamme aineistojen imaisevan opiskelijat viihdyttävään flow-maailmaan, jossa oppiminen tapahtuu kuin leikiten. Pelkäämme, ettei pleikkarisukupolvi enää suostu hiljentymään gutenbergilaisen tekstipötkön äärelle.

Työelämässäkin opiskeltava tieto tarvitaan helposti omaksuttavassa ja mielenkiintoisessa muodossa. Yhä useammin tarvitaan myös kielirajat ylittävää esitystapaa. Aineiston on oltava selkeää ja informatiivista. Huono esitystapa aiheuttaa virheitä tuotantoon tai väärinkäsityksiä. Usein kuvan ja liikkeen hyödyntäminen sopii myös kuvattavaan aiheeseen kirjallista ohjeistusta paremmin.

Käytettävissä olevat keinot mahdollistavat entistä paremmat mahdollisuudet havainnollistaa reaalimaailmassa hankalasti kuvattavia tapahtumia, yksityiskohtia tai prosesseja. Vihdoinkin päästään itse katsomaan, mitä tapahtuu, kun ydinvoimalan reaktori räjähtää tai voi kokeilla, miten starttimoottoria ei saa käynnistää. Saatavilla on jo nyt kohtuuhintaisia ohjelmia, joilla voidaan tuottaa ääntä, kuvaa, animaatioita ja videokuvaa verkkoon ilman, että tarvitaan tiimiin erillisiä koodareita tai sisällöntuotantoryhmää.

Mutta mitä sitten tapahtuu, kun istumme noiden unelmien kutojien eteen? Kuka kertoisi, missä järjestyksessä kuvia laitetaan ruudulle vilahtelemaan? Mistä oppaasta selviää, miten hydrauliikan perusteista saa pelin?

Tarvitsemme mieleen lisää kuvia

Kirjan tekstin kopioiminen näytölle ei ole aitoa multimediaa. Tekstipötköihin tottuneille monikanavaiseen ilmaisuun siirtyminen voi olla henkinenkin kynnys. Vanha Gutenbergin ajoilta peritty tapa hahmottaa sisältö tekstinä seuraa uuteen esitystapaan vaihdettaessa. Hienojen välineiden hyödyntäminen on vaikeaa. Äänen, kuvan ja liikkeen hyödyntäminen vaatii muutosta ajatteluun. Ennen muuta se vaatii kuitenkin harjoittelua.

Koko pienen ikämme olemme tottuneet kommunikoimaan toisille tekstin välityksellä. Tekstiä tuottavat lihaksemme on siis treenattu. Kuvitteellisten kuvalihasten harjoittamisen voimme aloittaa vaikka piirtämällä ajo-ohjeet tai kauppalistan. Seuraavaksi voimme verrata kahta versiota alla olevasta ohjeistuksesta ja miettiä, mitkä tekstiosiot ovat välttämättömiä.

	1. Ota esille A 4 paperiarkki		2. Taita vasen reuna kuvan mukaan
	3. Taita oikea reuna ohjeen mukaan		4. Taita arkki keskeltä ohjeen mukaan
	5. Käännä siivet esiin ohjeen mukaan		6. Kas tässä sinulla on valmis lennokki

Valokuva

Digikameroiden laadun ja hinnan asetuttua nykyiselle tasolle on meillä kaikilla aivan uusia mahdollisuuksia käyttää kuvitusta ja kuvallista havainnollistamista. Digikuvan tallentaminen ja käyttäminen opetusmateriaaleissa on helppoa ja taloudellisesti tehokasta.

Videokuva

Videokuvan kohdalla kehitys on kulkenut samaan suuntaan kuin digikameroiden. Hinta-laatu-suhde ja käytettävyys ovat parantuneet. Videomateriaalin käyttö verkkomateriaaleissa ei tosin ole vielä kovinkaan yleistä; syyt lienevät lähinnä teknisiä.

Animaatio

Animaatio on usein verkkomateriaaleissa parempi vaihtoehto havainnollistamaan ja kuvaamaan opetettavia asioita ja prosesseja kuin esimerkiksi video. Animaatiolla voidaan paremmin pelkistää, keskittää huomioitavat asiat ja minimoida sekundäärinen informaatio. Animaatioiden tekemiseen on monia mahdollisuuksia. Voidaan valmistaa perinteinen piirrosanimaatio tai tallentaa tietokoneen ruudulla työskentely sitä tukevan spiikin avulla. Tämä tapa on taloudellisesti erittäin tehokas, helppo tehdä, käyttää ja jakaa.